Inter Press Service News Agency
21. toukokuuta 2018 /  08:16 GMT    
LisähakuTilaukset

KOLUMNI
Mitä sarsista opittiin?
Gro Harlem Brundtland*(c)

Geneve, 07.07.03 (IPS) - Sars on 21. vuosisadan ensimmäinen uusi tautiepidemia. Samalla se testaa julkisen terveydenhuollon kykyä toimia ajoissa ja koordinoidusti, kun vastassa on maailmanlaajuinen uhka.

Kyse on uudesta sairaudesta, joka iski globalisoituneeseen maailmaan. Jouduimme seuraamaan taudin nopeaa leviämistä yli kansallisten rajojen. Samalla näimme, miten osakekurssit nousivat ja laskivat sars-tilanteen onnistumisia ja takaiskuja seuraten.

Tauti on tullut vastaamme lehtien etusivuilla ja televisiossa. Se on sulkenut sairaaloita, kouluja ja valtioiden rajoja ja aiheuttanut taloudellisia takaiskuja, väestön joukkopakoja tietyistä kaupungeista sekä asiatonta syrjintää.

Mutta olemme myös saaneet havaita ennenkokematonta kansainvälistä solidaarisuutta mikrobien aiheuttaman ja mittasuhteiltaan arvaamattoman yhteisen uhkan edessä. Lisäksi olemme nähneet, miten sars on onnistuttu pysäyttämään pahimmilla alueillaan.

Sars on muuttanut käsitystämme tarttuvien tautien muodostamasta uhkasta. Lisäksi se on kohottanut julkisen terveydenhuollon uuteen arvoon.

Ensimmäinen ja pakottavin sarsista saatu oppitunti liittyy tarpeeseen tiedottaa nopeasti ja avoimesti kaikista tautitapauksista, joihin liittyy riski rajojen yli leviämisestä.

On tunnustettava, että globalisoituneessa maailmassa yritykset salata tartuntatautitapauksia yhteiskunnallisten ja taloudellisten seurausten pelossa tulevat hyvin kalliiksi.

Hintaan sisältyvät luottamuksen menettäminen kansainvälisen yhteisön silmissä ja sen kielteiset taloudelliset seuraukset. Lisäksi tulevat naapurimaiden terveydelle ja taloudelle aiheutuneet vahingot ja se hyvin todellinen vaara, että tauti voi ryöstäytyä käsistä omienkin rajojen sisällä.

Sars osoitti myös, miten ratkaisevaa on korkeimman tason poliittinen sitoutuminen. Vietnam, jonne tauti levisi ensimmäisenä huhtikuun lopulla, osoitti, miten kehitysmaa voi voittaa uhkaavan epidemian. Se raportoi asian nopeasti ja avoimesti ja pyysi pikaisesti Maailman terveysjärjestön (WHO) apua.

Myös Singaporessa, Hongkongissa ja Kiinassa tauti saatiin sittemmin taltutetuksi, mikä onnistui heinäkuun alussa myös Taiwanissa ja Kanadassa. Se todistaa, että sars saadaan kuriin, vaikka käytettävissä ei ole pikatestejä, rokotetta tai erityistä hoitoa.

Kun löytyy tarvittava tietoisuus, sitoutuneisuus ja päättäväisyys, sellaiset perinteiset välineet kuin eristäminen, kontaktien jäljittäminen ja karanteeni voivat riittää taudin pysäyttämiseen.

Sars-tilanteen kiireellisyys usutti WHO:n käynnistämään korkean tason yhteistyön tutkimuksessa ja lääketieteessä. Viikon kuluessa ensimmäisestä maailmanlaajuisesta hälytyksestä WHO oli perustanut kolme "virtuaalista" asiantuntijaverkostoa tutkimaan sarsia.

Kuukautta myöhemmin 11 johtavaa laboratoriota oli liittynyt yhteistyöhön, ja mukana olevat tutkijat ilmoittivat yhteisesti johtopäätöksensä viruksen luonteesta. Pian tunnettiin täydelleen myös sen ribonukleiinihappojen (RNA) järjestys.

Sars-tutkimuksessa saavutettu menestys on rohkaiseva osoitus tieteellisen yhteisön halusta tehdä yhteistyötä kilpailun sijasta silloin, kun ratkaistavana on koko ihmiskuntaa uhkaava mysteeri.

Toisaalta sars on myös paljastanut vakavia puutteita terveydenhuollossa kautta maailman. Tauti kuormittaa alaa suunnattomasti, koska se vaatii tartuntojen ehkäisemistä, potilaiden eristämistä, pitkiä tehohoitojaksoja, kontaktien jäljittämistä sekä seurantaa tai karanteenia.

Pitkälle kehittyneiden palvelujen maissakin sars ajoi terveydenhuoltojärjestelmän romahduksen partaalle, kun sairaalahoitoa vaativien potilaiden määrä äkkiä nousi, ja osa henkilökunnastakin sai tartunnan.

Sars ei ole viimeinen uusi sairaus, joka käyttää hyväkseen globalisoituneen maailman olosuhteita. Kahden viime vuosikymmenen aikana uusia sairauksia on ilmaantunut yksi vuodessa, mikä on ennennäkemätön vauhti. Mitä todennäköisimmin tahti jatkuu samanlaisena.

Sarsin myönteistä perintöä ovat parantuneet valvonta- ja raportointijärjestelmät, tutkimusyhteistyön mekanismit, sairaalakäytännöt, tartuntojen seuranta sekä kanavat, joilla kansalle levitetään tietoa ja valistusta.

Julkisen terveydenhuollon kansainvälinen merkitys on suurempi kuin koskaan siitä yksinkertaisesta syystä, että monet aikamme haasteet vaikuttavat globaalisti ja vaativat siksi maailmanlaajuisia ratkaisuja ja reaktioita. Tehtävämme on rakentaa luottamusta ja solidaarisuutta.

Keskinäisille yhteyksille ja riippuvuuksille perustuvassa maailmassa bakteerit ja virukset liikkuvat miltei yhtä nopeasti kuin sähköpostiviestit. Maailmasta ei löydy enää terveyden turvasaarekkeita. Terveen, hyvinsyötetyn ja hyvin toimeentulevan maailman ja sairaan, aliravitun ja köyhtyneen maailman välissä ei ole läpäisemättömiä muureja.

Globalisaatio on kutistanut välimatkat, murtanut vanhat muurit ja linkittänyt ihmiset toisiinsa. Se on myös tehnyt maapallon toisen puolen ongelmista jokaisen ongelmia. Sars osoitti sen liiankin hyvin.

Jos maailma kykeni yhdistymään sarsia vastaan, meidän pitäisi pystyä käymään sellaistenkin vitsausten kimppuun, jotka koettelevat tuhansien sijasta miljoonia ihmisiä.

(Inter Press Service)

* Gro Harlem Brundtland on Maailman terveysjärjestön WHO:n pääjohtaja ja entinen Norjan pääministeri.



(c) Copyright IPS. Kaikki oikeudet pidätetään.

 
 
 Uutisia suomeksi
INTERNET: Kiina maailman pahin sensuroija, otteet kiristyvät Kaakkois-Aasiassa
SIIRTOLAISUUS: Nicaragua torjuu Yhdysvaltoihin pyrkivät etelärajaltaan
SAMBIA: Säästöohjelma ja ilmastovakuutus pientilojen turvana
TALOUS: Eriarvoisuus jyllää Afrikassa
SIIRTOLAISUUS: Ghanasta Libyaan ja takaisin
EL SALVADOR: Kouluruoka tulee läheltä, ravitsee ja maistuu
BANGLADESH: Koulutus avain heimojen aseman parantamiseen
IHMISOIKEUDET: Silvottujen naisten määrä uhkaa kasvaa
IHMISOIKEUDET: Kaksi miljardia naista kokenut seksuaalista häirintää
INTIA: Naisten avioituminen maan suurin muuttoliike
Seuraava >>