Inter Press Service News Agency
24. helmikuuta 2018 /  16:01 GMT    
LisähakuTilaukset

PERSIANLAHTI
Öljyvaltiot kaipaavat uusia liittolaisia - Iranin ja Kiinan rooli kasvussa
Trita Parsi*

Washington, 05.06.06 (IPS) - Iranin ja Yhdysvaltain välisen jännityksen kiristyessä Washington on tarjonnut Persianlahden maille samaa kuin 15 vuotta sitten: asekauppoja ja supervallan suojelua. Alueen öljyvaltiot tähyilevät nyt kuitenkin muita liittolaisia.

Yhdysvaltain suosio arabimaissa on pohjalukemissa samalla, kun Kiina joutuu ostamaan niiltä yhä enemmän öljyä ja Iran vahvistaa vääjäämättä asemaansa alueella.

Vuoden 1991 Persialahden sodan jälkeen Yhdysvallat oli ainutlaatuisessa asemassa ja saattoi luoda alueelle oman mielensä mukaisen puolustusrakennelman.

Siitä asti Yhdysvaltain sotilaallinen läsnäolo on suojellut Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) jäsenmaita Iranin ja Irakin mahdolliselta uhkalta. GCC:hen kuuluvat Saudi-Arabia, Kuwait, Bahrain, Qatar, Arabiemiirikuntien liitto ja Oman.

Yhdysvaltain hyökättyä Irakiin 2003 Iran yritti parantaa suhteitaan supervaltaan ja saada aktiivisemman roolin alueen turvallisuusjärjestelmässä.

Presidentti George W. Bushin hallitus torjui aloitteet, koska USA ei halua Iranin islamilaisen tasavallan alueellisen roolin vahvistuvan, varsinkaan omansa kustannuksella.

GCC-maille Yhdysvallat tarjosi kahdenvälisiä turvallisuussopimuksia ja onnistui siten pitämään Teheranin mullahit eristyksissä.

Arabimaat aseistautuivat hampaisiin asti pitääkseen Iranin uhkan kurissa – vaikka tosiasiassa Iran hankki paljon niitä vähemmän tulivoimaa.

Esimerkiksi 2,6 miljoonan asukkaan Arabiemiraattien sotilasmenot vuosina 1994-1999 olivat keskimäärin yli kolminkertaiset 65 miljoonan asukkaan Iraniin verrattuna.

GCC-maiden aggressiivinen asevarustelu taas kasvatti turvattomuuden tunnetta Iranissa, mikä lisäsi jännitystä Persianlahden molemmin puolin.

Yhdysvallat on lopulta kuitenkin edistänyt Iranin vahvistumista eliminoimalla sen kaksi vihollista - Irakin Saddam Husseinin ja Afganistanin Taleban-hallinnon - ja asetelma on kääntynyt epäedulliseksi GCC-maille.

Alueen tilanne muistuttaa maailmansotien välistä Eurooppaa. Leimaa antavat sekavuus, epävarmuus, kielteinen kilpailuhenki ja suunnaton epävakaus.

Kattavan alueellisen turvallisuusjärjestelmän puuttuminen lietsoo turvattomuutta ja sodan enteitä. Arabit ovat riippuvaisia liittolaisestaan Yhdysvalloista, jota ilman ne eivät pärjää, mutta jonka ne kokevat yhä epäluotettavammaksi.

Hyökkäys Irakiin kasvatti USA:n epäsuosiota alueella ja ajatus Yhdysvaltain ja Iranin yhteenotosta, joka voisi levitä GCC-maihin, koetaan painajaismaiseksi. Kun tähän lisätään Yhdysvaltain nalkutus demokratian puutteesta arabimaissa, ei turvallisuusjärjestelyn perusta näytä kovin tukevalta.

Yhdysvallat jatkaa aseiden kauppaamista arabeille Iranin uhkaan vedoten. Alivaltiosihteeri Robert Joseph kiersi toukokuussa GCC-maissa mainostamassa Irania vastaan suunnatun yhteisen ohjuspuolustusjärjestelmän ideaa.

Arabimaat ovat kuitenkin päätyneet kannattamaan alueellista turvallisuusjärjestelyä, jossa Iran olisi mukana. Lisäksi ne paheksuvat sitä, että Yhdysvallat on näihin asti kieltäytynyt puhumasta suoraan Iranin kanssa.

Arabimaat uskovat Persianlahden geopoliittisen merkityksen kasvavan tuntuvasti lähivuosikymmeninä, koska Kiina ja Intia tarvitsevat huimasti lisää energiaa. Alue tuottaa nyt 26 prosenttia maailman öljystä, mutta osuuden ennustetaan nousevan 32 prosenttiin vuonna 2025.

Koska Aasian maiden riippuvuus Lähi-idän öljystä kasvaa, Kiina, Intia ja Japani kiinnostuvat alueen turvallisuudesta ja energiansaantinsa turvaamisesta, arabit uskovat. Kiinalle ne toivovat jo nyt isompaa roolia Iranin ja Yhdysvaltain kiistan tasapainottajana.

Tässä vaiheessa vasta veikkaillaan, miten Washington reagoi Persianlahden geopolitiikan muutokseen.

Nykyisen järjestelmän arvostelijoiden mielestä kuilu Persianlahden sheikkikuntien ja Washingtonin välillä uhkaa kasvaa. Yhdysvaltain vahva sotilaallinen läsnäolo Irakissa tekee arabien olon epämukavaksi.

Toistaiseksi Yhdysvallat on kuitenkin torjunut vastuun siirtämisen alueellisille järjestelyille, koska niihin osallistuisi myös Iran. Toukokuun lopussa Washingtonista tullut ehdollinen tarjous osallistumisesta monenkeskisiin neuvotteluihin voi kenties avata uusia näkymiä myös Persianlahden tulevaisuudelle.

(Inter Press Service)

* Tohtori Trita Parsi on Lähi-idän kysymyksiin erikoistunut tutkija yhdysvaltalaisessa Johns Hopkins -yliopistossa ja National Iranian American Council -järjestön johtaja

 
 
 Uutisia suomeksi
INTERNET: Kiina maailman pahin sensuroija, otteet kiristyvät Kaakkois-Aasiassa
SIIRTOLAISUUS: Nicaragua torjuu Yhdysvaltoihin pyrkivät etelärajaltaan
SAMBIA: Säästöohjelma ja ilmastovakuutus pientilojen turvana
TALOUS: Eriarvoisuus jyllää Afrikassa
SIIRTOLAISUUS: Ghanasta Libyaan ja takaisin
EL SALVADOR: Kouluruoka tulee läheltä, ravitsee ja maistuu
BANGLADESH: Koulutus avain heimojen aseman parantamiseen
IHMISOIKEUDET: Silvottujen naisten määrä uhkaa kasvaa
IHMISOIKEUDET: Kaksi miljardia naista kokenut seksuaalista häirintää
INTIA: Naisten avioituminen maan suurin muuttoliike
Seuraava >>